Pinot Noir vai pinot noir? Edesmenneen kielimiehen sanoissa on tolkkua
Tempranillo vai tempranillo? Citra vai citra?
Pitäisi kai olla huolissaan Putinista, Trumpista, Gazan tulevaisuudesta ja nykyjournalistien kyvyttömyydestä käyttää sisäpaikallissijoja, mutta ajatus harhailee ihan toisaalla.
Alkukirjaimen dilemmassa.
Tässä blogissa rypäle- ja humalalajikkeet on tarkoituksellisesti kirjoitettu pienellä alkukirjaimella. Muualla ne yleensä kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, koska Jancis Robinsonkin kirjoittaa niin.
"Ymmärrän, että viinialan ammattilaiset haluavat korostaa rypälelajikkeiden merkitystä käyttämällä isoja alkukirjaimia", Wining with Mel -blogin sommelier ja kielenkääntäjä Mel kirjoittaa, "mutta rypälelajikkeiden isoille alkukirjaimille ei ole kieliopillista perustetta."
Vaikka englantilaiset kirjoittavat viikonpäivät ja kuukaudet isoilla alkukirjaimilla, Amblewine-sivuston mukaan viiniterminologia ei ole aina noudattanut yhtä johdonmukaista sääntöä.
"Sanakirjat, kustantajat ja eri alueet ovat eri aikakausina omaksuneet erilaisia lähestymistapoja. Tästä yksimielisyyden puutteesta keskusteltiin jo vuosikymmeniä sitten, erityisesti New York Timesin artikkelissa (1985), jossa tarkasteltiin isojen alkukirjaimien hämmennystä."
"Taksonomisesta näkökulmasta rypälelajikkeet eivät ole erisnimiä, minkä vuoksi ne kirjoitetaan pienellä kirjaimella."
Amblewine kysyy ja vastaa: Pitäisikö rypälelajikkeiden nimet kirjoittaa isolla alkukirjaimella? Lyhyt vastaus on "ei".
Kun siirrytään Suomeen, muitakin käsityksiä löytyy. Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) julkaisu Kielikello korostaa, että viineistä kirjoitettaessa alkukirjaimen valinta on erityisen monimutkaista.
Kuitenkin samaisen kirjoituksen mukaan "rypälelajikkeiden nimet ovat erisnimiä, esimerkiksi Cabernet Sauvignon, Merlot, Pinot Noir, Riesling, Chardonnay."
Toisaalta Kotus hyväksyy myös ilmaisun "alkaa satamaan". Repikää siitä.
Miksi sitten aiemmissa blogikirjoituksissani rypäle- ja humalalajikkeet on kirjoitettu pienellä alkukirjaimella? Otan tukea edesmenneen kielimiehen sanoista. Suomentaja ja gastronomi Jukka Mannerkorpi valotti kantaansa Kielikellon julkaisemassa kirjoituksessaan Viinit ja iso alkukirjain.
"Useiden viini- ja ruokakirjojen suomentajana ja alan pakinoitsijana olen aina sadatellut ohjeiden epäjohdonmukaisuutta. Jos kerran saan juoda bordeaux'ta tai chablis'ta pienellä alkukirjaimella, en ymmärrä miksi minun pitää litkiä Chardonnayta isolla. Miksi iso alkukirjain istuu tiukemmin lajikkeiden kuin alueen tai paikan nimessä?"
"Ison alkukirjaimen käyttöä rypälelajikkeiden nimissä perustellaan ensiksikin siten, että viljeltyjen kasvilajikkeiden harkitusti annetut erisnimet kirjoitetaan isolla. Muutamia amerikkalaisia lajikkeita lukuun ottamatta kaikki rypälelajikkeet polveutuvat Vitis viniferan alalajista sylvestris, ja ne ovat syntyneet vuosituhansien kuluessa mutaatioiden ja luonnollisten risteytymien eivätkä tietoisen jalostuksen tuloksena. Nimiä niille on annettu sattumanvaraisesti kasvupaikan (chardonnay), lintujen (merlot < merle, rastas) tai vaikka ruumiinosan (cabernet < caput, pää) mukaan. Monien nimien etymologia on hämärän peitossa, ja samoista lajikkeista on esiintynyt ja esiintyy lukemattomia rinnakkaisnimiä", Mannerkorpi kirjoitti.
Mannerkorpi huomautti myös, että toisen perustelun mukaan lajikenimet ovat sitaattilainoja, jotka siis kirjoitetaan täysin alkukielen mukaisina. "Jos tämä on syy, avautuu todellinen Pandoran lipas. Rypälelajikkeesta käytetään useimmiten ranskankielistä muotoa. Se kirjoitetaan ranskan oikeinkirjoitussääntöjen mukaan pienellä, ja Alsacessa viljellään rieslingiä. Saksaksi kaikki substantiivit kirjoitetaan isolla, ja Reinin itäpuolella kasvaa Rieslingiä. Ranskalaisten syrah puolestaan on englanninkielisissä viinimaissa Shiraz. Pitäisikö lajikkeen alkukirjaimen kokoa suomeksi vaihdella kasvupaikan mukaan?"
Näin kielitoimisto puhuu samalla itseään vastaan.
Rypälelajikkeita koskevat kirjoitussäännöt rinnastuvat myös humalalajikkeisiin. Jos oletetaan, että tuotenimi (ja lajike) Cascade on arkiseen tai puhekieliseen käyttöön yleistynyt, niin kirjoitusasu voi olla cascade.
Käsitykseni perustuu kielitoimiston tarjoamaan esimerkkiin "lääkäri käski ottamaan buranaa ja lepäämään." Näin kielitoimisto puhuu samalla itseään vastaan.
Useat uudet pohjoisamerikkalaiset humalalajikkeet ovat suojattuja tavaramerkkejä, mutta ansaitsevatko ne todella isot alkukirjaimensa?
Ei ehkä pitäisi, mutta kysytään myös tekoälyn käsitystä. ChatGPT:n mukaan suomen kielessä humalalajikkeen nimi kirjoitetaan yleensä isolla alkukirjaimella, "koska se on erisnimi (lajikenimi)." Sen sijaan ruotsin kielessä rypälelajikkeita ei yleensä kirjoiteta isolla alkukirjaimella. Niitä käsitellään yleisniminä, vaikka ne olisivat peräisin erisnimistä, tekoäly vastaa. Pistokoe Expressenin ja Aftonbladetin sivuille osoittaakin rieslingin olevan riesling, mutta Cascade tuntuu olevan enimmäkseen Cascade. Loogista? Ei!
Google AI:n mukaan "englannin kielessä lajikkeet kirjoitetaan usein isolla alkukirjaimella, mikä saattaa heijastua suomalaiseenkin panimoalan kieleen, mutta suomen kielen lautakunnan ohjeistus suosii pieniä alkukirjaimia. Humalalajikkeet, kuten saaz, cascade tai amarillo ovat yleisnimiä ja ne aloitetaan pienellä."
"Jos humalan nimi on peräisin erisnimestä (kuten Brewer's Gold), sen voi kirjoittaa nimeämiskäytännön mukaisesti, mutta suomalaisessa oluttekstissä pieni alkukirjain on nykyään hyvin yleinen ja suositeltava tapa."
Niinkö? En tosin löytänyt jälkimmäisille älyn tekosille kurantteja lähdeviittauksia.
Versaali vai gemena, siinä pulma.