Väkevöity viini, joka mehustaa viskiä ja piristää jälkiruokia

Osallistuin hiljattain Helsingissä järjestettyyn maistelutilaisuuteen, jossa haettiin Davidoff Churchill The Late Hour -sikarille sopivaa juomaa. 

Juu, lorvehtijoille on tarjolla tällaistakin harrastustoimintaa.

Osa kyseisen sikarin tupakanlehdistä on maturoitu pitkään viskitynnyrissä, joten kolmen viskin kattaus oli ennalta-arvattava ratkaisu. Viskien yhteinen nimittäjä löytyi sherrytynnyrikypsytyksestä. Viskien vastapareina olivat sherryt Gonzalez Byass Alfonso Olosoro Seco Sherry ja Nóe Pedro Ximenez VORS sekä kanadalainen jääviini Lakeview Cellars Cabernet Franc 2022, joka olikin vallan vänkä paritus. Sen parina maistettu Two Stacks 9yo Old Cabernet Franc Ice Wine Cask VYS Single Pot Still loi marjaisuudessaan varsin yhtäläisen tunnelman. Satsin paras viski, 18-vuotias Highland Park, hoiti osuutensa odotetun hienosti Davidoffia ja Gonzalez Byassin kuivaa sherryä vasten.

Mieltä avartavan tilaisuuden jälkeen aloin pohtia Pedro Ximénez -tynnyryreiden hyödyntämistä viskin valmistuksessa. Pedro Ximénez (PX) on väkevöity viini, joka valmistetaan samannimisistä rypäleistä. Ne kuivatetaan rusinamaisiksi ennen puristamista. Väkevöinti nostaa alkoholipitoisuuden tässä tapauksessa 15,5 tilavuusprosenttiin.

Pedro Ximénez -tynnyreissä kypsytetty viski saa kypsyessään ilmeisen herkästi PX:lle ominaisia ​​piirteitä: tiivistyneitä tummia hedelmiä, rusinaa, melassia, tummaa suklaata, ylipäätänsä yltäkylläistä runsautta ja jopa siirappista suutuntumaa.

PX:n jäännössokerimäärä voi olla jopa 500 grammaa litraa kohden, mikä selittää juoman liioitellun makeuden. Vaikka itse Pedro Ximénez -sherry on väriltään hyvin tumma, viskin makeuteen ja väriin vaikuttavat käytetyn PX-tynnyrin intensiivisyys ja tynnyrissä vietetty aika. Valmiissa viskissä PX tukevoittaa suutuntumaa, ja rakenne on yleensä tavallista viskoosimaisempi. Harvinainen PX-täyskypsytys luo viskiin täyteläisen ruskean värin ja mahdollisesti ylikorostuneen rusinaisuuden.

Maistelussa Nóe Pedro Ximenez VORS:n rinnalla maistettu Auchentoshan Three Wood pullotetaan kolmen eri tynnyrikypsytyksen jälkeen. Ex-bourbonin ja oloroson ohella liemi viimeistellään PX-tynnyrissä. PX:n piirteitä voi aistia jälkimaun makeudesta ja mausteisuudesta. Etenkin Davidoffin kanssa hyvä pari, mutta tuskin sellaisenaankaan niin tylsä kuin maistelutilaisuudessa muutamista esitetyistä lynkkauskommenteista voisi päätellä.

Tottahan esimerkiksi Glendronach 12, GlenAllachie 12 ja Laphroaig PX Cask tarjoavat kohtuuhinnalla enemmän "PX-laatua" kuin Auchentoshanin viski. Glendronachin monikerroksisuus huipentuu pitkään jälkimakuun. GlenAllachiessa viehättää hunajan, tumman suklaa ja viikunan herkullinen yhdistelmä. Laphroaigissa yhdistyy tislaamolle tunnusomainen lääkemäisyys ja turpeisuus tummaan, maltillisen siirappiseen makeuteen.

Huonoimmillaan PX tekee viskistä siirappipommin. Toinen PX-ansa (ainakin omassa suussani) on ylikorostunut kaakaojauhemaisuus. 

Entä jälkiruokana? Pari senttilitraa lasiin on tarpeeksi. Mitel parempi idea on piristää PX:llä  vaniljajäätelö- tai ohukaisannosta.