India pale alen (IPA) historiaan liittyy monenmoisia tulkintoja, joista osa on todistettu vääriksi. IPA ei esimerkiksi syntynyt siksi, että British Raj tarvitsi olutta. Intiaan oli rahdattu Britanniasta olutta jo ennen IPA:n keksimistä. Totta sen sijaan IPA-tarustossa on mm. se, että humalalla ja alkoholilla on säilyvyyttä parantavia ominaisuuksia, mikä edesauttoi pitkässä merimatkassa.
Oikeaksi tulkitun historiankirjoituksen mukaan ensimmäisten joukossa Intiaan IPA-nimellä kutsuttuja oluita vei Burton-On-Trentissä toiminut Samuel Allsopp & Sons. Se lähetti ensimmäisen erän IPA:a Kalkuttaan 1823. Resepti jäljitteli Intiassa vahvan jalansijan saaneen lontoolaisen George Hodgsonin voimakkaasti humaloitua "October stock alea", mutta luonnollisesti Burtonin sulfaattipitoisella vedellä höystettynä.
Hypätään sata vuotta eteenpäin. Samuel Allsoppin jälkeläinen Jamie Allsopp avasi Lontoon Kensingtonissa Blue Stoops -nimisen pubin 2024. Samanniminen pubi toimi vuodesta 1730 alkaen Burtonissa, sittemmin myös Samuel Allsoppin omistuksessa.
Jamie Allsopp halusi uuteen pubiinsa sukunsa oluita. Tutkittuaan suvun oluenpanohistoriaa valottavaa muistikirjaa hän löysi käsin kirjoitetut reseptit (250 kappaletta) ja tuotantomerkinnät aina 1700-luvulta lähtien.
Vuonna 2026 julkistettiin vanhaan reseptiin perustuva Allsopp's India Pale Ale, joka perustuu alkuperäiseen "teekannureseptiin". Tarun mukaan teekannussa vuonna 1822 keitetty Burton IPA -resepti skaalattiin takaisin kaupalliseen tuotantoon yhteistyössä Burtonin panimoperinteen asiantuntijan Jim Appelbeen kanssa.
Jo aiemmin tällä vuosikymmenellä eri kontrahtipanimoissa oli pantu varhaisempia IPA-versioita erinäisissä vahvuuksissa. Tällä hetkellä Allsopp's IPA:n, kuten muut tuotemerkin oluet, panee leedsiläinen Kirkstall Brewery.
Suomessa Allsopp's IPA (5,0 %) on ollut tarjolla cask-versiona ainakin Helsingissä ja Espoossa (mm. Black Door, St. Urho's Pub ja Gallows Bird Tapiola). Kirkas, tummaan kupariin taittuva väri, tuoksussa hennosti yrttisiä ja humalahartsin vivahteita sekä maussa maltaista runkoa vasten nojaavaa luontevaa katkeruutta. Tasapainoa on haettu ja siinä onnistuttu. Juotavuus on kunnossa ilman että suu jäisi ilman kerroksellisia nautintoja. Jos vettä on käsitelty, toimenpiteellä on tuskin tavoiteltu alkuperäisen oluen ilmeistä "Burton Snatchia", eli mineraalista, jopa kananmunan tuoksuun viittaavaa vivahdetta.
Seuraavan kerran pyrin maistamaan tätä olutta Jamie Allsoppin The Blue Stoopsissa (127-129 Kensington Church St, Lontoo W8), jonka oluenkuluttajajärjestö Camra palkitsi elokuussa 2026 yhdessä liverpoolilaisen St. Peter's Tavernin kanssa sarjassa "muussa tarkoituksessa toimineen tilan muuttaminen pubikäyttöön."
India pale alen (IPA) historiaan liittyy monenmoisia tulkintoja, joista osa on todistettu vääriksi. IPA ei esimerkiksi syntynyt siksi, että British Raj tarvitsi olutta. Intiaan oli rahdattu Britanniasta olutta jo ennen IPA:n keksimistä. Totta sen sijaan IPA-tarustossa on mm. se, että humalalla ja alkoholilla on säilyvyyttä parantavia ominaisuuksia,...
Älä tuomitse panimoa yhden näytteen perusteella! Joskus näin on tapahtunut, myönnettäköön. Näin oli käydä myös viimeksi, kun kumosin lasiin Brasserie Smash Pasadena West Coast IPA:n (6,0 %).
Belgialaisen oluenpanon runsaudensarvesta löytyy monta kummajaista. Yksi sellaisista on scotch ale eli skottilainen olut. Tai ei itse oluessa ole mitään kummallista, mutta miksi Belgiassa on pantu yli sata vuotta olutta, joka on ristitty skottilaiseksi?
Edesmennyt olutkirjailija Michael Jackson ei tuhlannut aikaansa kirjoittamalla huonoista oluista. Kun häneltä yleisötilaisuudessa kysyttiin mielipidettä maailman huonoimmasta oluesta, Jackson vastasi "Corona. Seuraava kysymys".
